KUNNIA SILLE, JOLLE SE KUULUU! Lue! Arkisto 2000: Ahneus tuhoaa Lue! Kauppojen uudet aukiolot Lue!

HUHTIKUU 2016 - Perjantai 2016-04-01 - N:o 1870

Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - 126351 - mobi
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys

ARKISTO: MAALISKUU 2013

"Jyrki, Robin ja Minä". "A fantastic #Robin Concert. Positive, full of energy. A great young man. http://twitpic.com/ca8qqh" Osasuurennos Alexander Stubbin keskiviikkona 2013-03-13 julkaisemasta kuvasta. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2013/03/13/etusivu.html

HUHTIKUU 2016

STUBB ON ILMOITTANUT OSALLISTUVANSA TANGOMARKKINOLLE!

Valtiovarainministeri Göran Stubb joutui jättämään Bostonin maratonin väliin. Korvauksena tästä takaiskusta hän twiittasi osallistuvansa tänä vuonna Tangomarkkinoille.

"Olen jo pitkään ihaillut sitä elämän kirjoa, jota tangot kuvaavat. Pidän erityisesti seuraavista tangoista, jotka sopivat erityisesti minulle ja ovat mieleen painuneet:"

"Siks’ oon mä suruinen
Satumaa
Nuoruustango
Tähdet meren yllä
Kuoleman paikka
Taas lasken tiiltenpäät
Täysikuu"

Nettisanomat. Pertti Manninen. 01.04.2016.

HUHTIKUU 2016. PÄÄMINISTERI MYI "PAKOLAISTALONSA".

31.03.2016.
Aamulehti: "Pääministeri Sipilä Kempeleen talokaupoistaan: Kai minä saan kämppäni vaihtaa"
Iltalehti: "Juha Sipilä myy kohutun Kempeleen-kotinsa lähipiirilleen"
Iltasanomat: "Sipilä myi kohutun Kempeleen kotinsa - hinta 570 000 euroa"
Kaleva: "Kai minä saan kämppäni vaihtaa"

Ahneet ja sydämettömät, Liikanen ja Sipilä, kiillottavat kilpeään pakolaisten hädällä.

tiistai, syyskuu 8, 2015
Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ilmoitti, että hän lahjoittaa yhden kuukauden palkkansa pakolaisten hyväksi. Sehän on hienoa. Hän unohtaa kuitenkin kertoa, että häneltä hyvin liikeneekin ilman, että se vaikuttaisi jotenkin hänen tulotasoonsa olennaisesti.

Lähtiessään EU:n komissaarin virasta Suomen pankkiin, hän ahnehti jonkinlaisilla tempuilla komissaarin eläkkeen johonkin perustamaansa säätiöön ja ilmeisesti onnistui saamaan EU:n maksamat rahat verottajan ulottumattomiin. Jos hän olisi ollut rehellinen, hän ei olisi ottanut näitä rahoja käyttöönsä ennenkuin hän tosiasiallisesti olisi jäänyt eläkkeelle. Ahneus voitti ja nyt täytyy kiillottaa kilpeä ihmisten tietämättömyydellä ja pakolaisten hädällä.

Pääministeri Juha Sipilä luovuttaa toisen asuntonsa pakolaisille ensi vuoden alusta. Sekin on hienoa. Suomen pääministerinä hän on kuitenkin vastuussa hallituksen politiikasta. Nyt hän osallistuu köyhien kyykyttämiseen. Hallituksen tarkoituksena on heikentää kaikkein pienituloisempien eläkeläisten asumistukea, jne, jne.

Sipilä ei ole kai kuullut mitään kasvavista ruokajonoista tai asunnottomista suomalaisista, joiden asunnottomien yötä vietetään ihan lähiaikoina. Sipilä kiillottaa nyt kilpeään sydämettömän hallituksen pääministerinä pakolaisten kustannuksella, kotimaan hädänalaiset unohtaen.

Hyväosaisten humpuuki näyttää siltä itseltään.

Viikkosanomat. Pertti Manninen
Tiistai 2015-09-08 klo 07:10

Tags: ahne, asunnottomat, Asunnottomien yö, eläkeläiser, Erkki Liikanen, hallitus, hätä, Juha Sipilä, kiillotus, kilpi, kotimaa, köyhät, kyykyttäminen, kyykytys, leipäjonot, pääjohtaja, pakolaiser, Politiikka, Suomen pankki, sydämetön, verottaja

Pääministeri Sipilän asuntoon ei muutakaan pakolaisia alkuinnostuksen jälkeen.

maanantai, helmikuu 1, 2016
Aluksi syyskuulta 2015: ”Pääministeri Juha Sipilä luovuttaa toisen asuntonsa pakolaisille ensi vuoden alusta. Sekin on hienoa. Suomen pääministerinä hän on kuitenkin vastuussa hallituksen politiikasta. Nyt hän osallistuu köyhien kyykyttämiseen. Hallituksen tarkoituksena on heikentää kaikkein pienituloisempien eläkeläisten asumistukea, jne, jne.

Sipilä ei ole kai kuullut mitään kasvavista ruokajonoista rai asunnottomista suomalaisista, joiden asunnottomien yötä vietetään ihan lähiaikoina. Sipilä kiillottaa nyt kilpeään sydämettömän hallituksen pääministerinä pakolaisten kustannuksella, kotimaan hädänalaiset unohtaen.

Hyväosaisten humpuuki näyttää siltä itseltään.

Viikkosanomat. Pertti Manninen
Tiistai 2015-09-08 klo 07:10″

Nyt sitten kuukauden kuluttua suunnitellusta muuttopäivästä turvallisuustekijöihin liittyen ei Kempeleen asuntoa voidakaan ottaa pakolaisten käyttöön. Mitä pitää ajatella pääministeristä, joka ei ensin selvitä asioiden laitaa, vaan spontaanisti ja ehkä taktikoidenkin päästelee suustaan sammakoita.

Syyskuun kirjoituksen jälkeen on peruutettu myös ainakin pahin eläkeläisten asumistukien leikkaus, näin aluksi, myöhemminhän se sitten puree ainakin asunnon vaihtuessa.

Sulaakohan Sipilän sydän edelleenkin, kun kaikki heikennykset rupevat puremaan kannatukseen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 01.02.2016 08:39.

Tags: asunto, Juha Sipilä, Kempele, pääministeri, pakolaiset, peruutus, sammakko, sulaminen, sydämettömyys, sydän, turvallisuus

HUHTIKUU 2016. PÄÄMINISTERI MYI "PAKOLAISTALONSA".

31.03.2016.
Aamulehti: "Pääministeri Sipilä Kempeleen talokaupoistaan: Kai minä saan kämppäni vaihtaa"
Iltalehti: "Juha Sipilä myy kohutun Kempeleen-kotinsa lähipiirilleen"
Iltasanomat: "Sipilä myi kohutun Kempeleen kotinsa - hinta 570 000 euroa"
Kaleva: "Kai minä saan kämppäni vaihtaa"

2013 Maaliskuu. Uhkailua!

Ei sellaista pääministeriä kyllä löydy, joka erottaisi itsensä. Jyrki Katainen uhkailee, so what?

Kun tässä yöllä näitä iltapäivälehtiä luki, tuli silmiin molemmista, että Yle tietäisi Kataisen uhkailleen hallituksen eroamisella, jos valmista ei tule. Ei tule valmista, mutta siitä huolimatta tämä hallitus jatkaa seuraaviin vaaleihin saakka kuin tatti.

Nuo erotiedot ovat Ylen toimittajien höpinää, joista puuttuu täysin tilannetaju.

Ei Suomeen sellaista pääministeriä tule, koskaan, joka erottaisi itsensä ts, pyytäisi hallituksen eroa, koska pyytäjä voi ainoastaan olla tämä pääministeri. Tällainen laki on nyt Suomessa ja sen kanssa on elettävä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2013-03-11 00:10

http://viikkosanomat.fi/2013/03/11/ei-sellaista-paaministeria-kylla-loydy-joka-erottaisi-itsensa-jyrki-katainen-uhkailee-so-what/

Tags: ero, eropyyntö, hallitus, iltapäivälehdet, Jyrki Katainen, laki, pääministeri, tatti, Yle

http://www.nettisanomat.com/2013/04/01/etusivu.html

Ymmärrys

Herra, suo minun ennemmin ymmärtää kuin saada ymmärrystä.
Franciscus Assisilainen

Kun järki sekoittuu jaloimpiin aistimuksiin ja ne muodostavat yhden kokonaisuuden, tätä voidaan täydellä syyllä nimittää elävän olennon olemassaolon pelastajaksi.
Platon

Tämä maailma on komedia niille, jotka ajattelevat ja tragedia niille, jotka tuntevat.
Horace Walpole

Niin kauan kuin ihminen ajattelee, hän on vapaa.
Ralph Waldo Emerson

Ei riitä, että järki on terävä. Tärkeintä on käyttää sitä oikein..
René Descartes

(41) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogiIlmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -

Arkisto 2000: Ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän. Lue! - Kauppojen uudet aukiolot pyhätestiin pääsiäisenä. Lue!

MAALISKUU 2016 - Maanantai 2016-03-28 - 2. pääsiäispäivä - N:o 1869 - Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - 126351 - mobi
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys

ARKISTO MARRASKUU 1999 VARJOJA Pankinomistajien tuessa Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila vai vai vai ... voi voi voi ... Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat.com 18. marraskuuta 1999 pm vai vai vai ... Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila Pankinomistajien tuessa VARJOJA Mauno Koivisto, entinen Suomen tasavallan presidentti, entinen Suomen Pankin johtaja ja entinen Työväen Säästöpankin (myöhemmältä nimeltään STS-pankki) johtaja, entinen grynderirakentamisen konsultti, nykyisin eläkkeellä. Kirjoitti huomiota herättäneen artikkelin Keskisuomalaisessa: "Säästöpankit joutavat mennä" juuri ennen säästöpankkien lahtaamista. Esko Aho, entinen Suomen pääministeri ja entinen Kannuksen kunnan elinkeinoasiamies, nykyinen presidenttiehdokas. Ulf Sundqvist, Entinen ministeri ja entinen STS-pankin pääjohtaja, nykyinen konsultti, ollut syytteessä kavalluksesta, joka viime kesähelteellä hylättiin ja josta valtakunnan syyttäjä Jukka Rappe ei valittanut hovioikeuteen. Syyte velallisen epärehellisyydestä on tällä hetkellä hovioikeuden ratkaistavana. Pentti Kouri, sijoittaja ja liikemies. Tunnettujen Kouri-kauppojen rahoja katosi 120 miljoonaa Cayman-saarille ja sille tielle ne jäivät. Rahoista osallisiksi päässeiksi on mainittu jopa arvostettuja pääjohtajia! Nykyisin bisnekset ilmeisesti vaatimattomampia, mutta Kouri tullaan aina muistamaan hankkimastaan Kouri-kokoelmastaan, ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmastaan, joka ajautui Suomen valtiolle ja joka nyt on esillä "hävyttömästi" ilman Kourin nimeä! Per-Erik Lundh, Metalliliiton puheenjohtaja ja entinen miljarditappion tuottaneen ammattiliittojen Osuuspankki Yhteistuen hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka irtautui tehtävästään juuri sopivasti ennen romahdusta, dollarien maahantuoja. Jaakko Lassila, entinen Kansallis-Osake- Pankin pääjohtaja, entinen Pohjolan pääjohtaja, tuli kuuluisaksi "Tosi on"-lauseestaan, sekaantui Kouri kauppoihin ja lähti eläkkeelle ennen lopullista romahdusta. VARJOJA Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä. Kuvakertomus: Jaska Jokunen katso! Laaja kuvakertomus Helsingin Kallio 56- sarjasta: "3 rullaa, 32 kuvaa" katso! Kuvakertomus: Puhkupillit Jyväskylän kesässä: Pillit pussiin! katso! Kuvakertomus: Moto Guzzi ja tyttö Jyväskylän kesässä 1999 katso! Kuvakertomus: Elämä yhdessä kuvassa: Rullapoika katso! Kuvakertomus: Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957 katso! Viikon kuvakertomus: "Reilu peli"

ARKISTO MARRASKUU 1999 Tahallinen hämäys keskustelussa 1: Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea! Tahallinen hämäys keskustelussa 2: Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni: Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista! Tähän lankaan menivät liian monet, ministeriä myöten! "Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999. Ei voi olla sattuma, tai sitten voi, että valtakunnan päälehti uutisoi eduskunnassa käytyä keskustelua sisäsivuillaan otsikoiden juttunsa isoin kirjaimin: Eduskunta tyrmäsi pankkitukikeskustelussa Voutilaisen puheet "uudesta pankkituesta" ja hiukan pienemmällä. Siimes: Pankit ilmeisesti tottuneet saamaan tukea tavalla tai toisella. Juttu alkaa Voutilaisen puheiden tyrmäämisselostuksella Sitten on asiaa: "Hallituksen pankkitukiselonteon käsittelyn yhteydessä korostettiin sitä, että pankkikriisissä on ollut rahan lisäksi kyse suuresta inhimillisestä onnettomuudesta. Sekä vasemmistoliiton, kristillisten että pienryhmien ryhmäpuheissa ehdotettiin talouskriisin takia velkaantuneiden jonkinlaista armahdusta." "Ehdotus ei saanut tukea suurista ryhmistä." . "(Siimes) torjui selkeästi ehdotukset pankkikriisin jälkeisten velkojen yleisestä armahtamisesta." "Sdp:n Leena Luhtanen nimesi pankkikriisin aikaan pääministerinä olleen keskustan Esko Ahon "pankkituen varsinaiseksi pääarkkitehdiksi"." Sitten Luhtanenkin sortuu lillukanvarsiin, niin kuin myös keskustan Mari Kiviniemi, joka kuitenkin "nimesi kriisin säästöpankkikriisiksi ja koko kansantalouden poikkeustilaksi." Sitten Kari Kantalainen (kok) jatkoi lillukanvarsilinjalla kunnes jatkoi: ".yleiseen velallisten armahdukseen ei voida mennä." Sitten Kari Uotila (vas) vaati yksityisille yrityksille, siis pankeille palveluvelvoitetta! Lopulta hänkin vaati: "pankkikriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden velallisten omista lähtökohdista tapahtuvan sovittelun lisäämistä." ""Ennen perintäkannan siirtoa uudelle perintätaholle tulee mahdollisimman monelle perittävälle antaa mahdollisuus sovintoratkaisun tekemiseen"." Sitten Vihreiden Erkki Pulliainen "kepitti hallituksen selontekoa siitä, että siinä käsitellään pankkikriisiin liittyvää lähihistoriaa "niukasti ja silkkihansikkain"." "Pulliainen nimesi 1990 pääministerinä olleen Harri Holkerin (kok) "kasinopelikauden ruhtinaaksi" ja Holkerin hallituksen kauden "tyhmyyden aikakaudeksi". Presidentin nimi oli Mauno Koivisto, joka teki Holkerista tarpeeksi heikon pääministerin turvatakseen itselleen jatkokauden. Siinä juonittelua pahimmillaan! (nettisanomat). "Pulliainen esitti erillisen komitean perustamista käsittelemään ylivelkaantuneiden ongelmia. Sen puoleen voisivat määräajan puitteissa kääntyä kaikki ne, jotka "katsovat tulleensa väärinkohdelluiksi perusteltavissa olevalla tavalla"." Taidatkos sen ihanammin sanoa! (nettisanomat). Ruotsalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ola Rosendahl puuttui lillukanvarsien lisäksi myös takaajan asemaan: ""Pankkikriisin aikana takaaja ei aina ollut tietoinen velvoitteistaan." Itseasiassa pankit huijasivat ihmisten nimiä papereihin kertomatta esimerkiksi mitä yleispanttaus tarkoittaa! (nettisanomat) Kristillisen liiton Sakari Smeds: "Pankkikriisin murjomille pitää antaa uudestaan yrittämisen mahdollisuus". "Velkavankeuteen ja unohdukseen tuomitut tarvitsevat yleistä ja yhtäläistä akordia, velka-armahdusta, laajaa sopimisen ja sovittelun henkeä". Perusssuomalaisten Raimo Vistbacka totesi, että: "pankkituki olisi pitänyt kierrättää velallisten kautta"." Remonttiryhmän Risto Kuisma arvioi, että "pankkituella ostettiin hiljaisuus ja estettiin kriisin syiden avoin selvittäminen." "Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999. Nettisanomat.com 18. marraskuuta 1999 pm Lue myös! Taloushistoriaa: Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois. torstaina lokakuun 28. päivänä 1999. Aho - anteeksiantamaton amatööri? Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministerikaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden. torstaina lokakuun 14. päivänä 1999. Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu. MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan. torstaina lokakuun 14. päivänä 1999. Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu. maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999. "Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!" torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999 Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

  http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

MAALISKUU 2016

KUNNIA SILLE, JOLLE SE KUULUU!

Joku päivä sitten kerrottiin Nalle Björn Wahlroosin puhuneen aikoinaan pankin asiakkaista, jotka tuovat vain hiekkaa pankin lattioille.

Kyllä se särähti korvaan, kun itse muistin, että näin olisi sanonut KOP:n silloinen toimitusjohtaja tai pääjohtaja Pentti Voutilainen. En sitten jaksanut "oikaista" muiden kiireiden takia.

Nyt sitten Helsingin Sanomien Marko Junkkari on selvittänyt asiaa koko sivun kirjoituksessaan "Kuka toi hiekkaa pankin lattialle?" "Viime viikkoina on siteerattu ahkerasti Lauri Ihalaisen ja Björn Wahlroosin vanhoja puheita. Valitettavasti kunnia ei taida mennä oikeaan osoitteeseen." Helsingin Sanomat lauantaina 26.03.2016.

Junkkari on kovasti tutkinut asiaa ja jopa Wahlroos itsekin kieltää sanoneensa näin. Sitten epäillään KOP:n vuosien 1983-1991 pääjohtaja Jaakko Lassilaa. KOP:n historian kirjoittanut professori Markku Kuisma on aluksi lähes varma, että lause ei ole Lassilan, mutta muuttaa sitten mielensä. Useiden soittojen jälkeen Junkkari päätyy sitten toteamukseen: "Se kuulostaa ihan Nallelta."

Kunnia sille, jolle se kuuluu.

On mietittävä missä yhteydessä pankin johtajan kannattaa sanoa näin. Ja yllätys, yllätys: silloin kun halutaan huomio pois olennaisesta.

Tässä ohessa on Nettisanomissa 1999 julkaistu kirjoitus: "Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni: Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!"

Jutussa on katkelmia "pankkituki"-keskustelusta eduskunnassa Helsingin Sanomien kirjoituksesta marraskuun 18. päivältä 1999. Kirjoituksen otsikko oli: "Eduskunta tyrmäsi pankkitukikeskustelussa Voutilaisen puheet "uudesta pankkituesta"."

Vaikkei tässä nyt dokumenttia hiekasta olekaan, niin muistan kyllä Voutilaisen käyttäneen ko. ilmaisua.

Voi olla tietenkin, nyt kun oikein ajattelee, että se olikin yhdessä keksitty juoni, jota Björn Wahlrooskin oli suunnittelemassa. Hänellä itsellään oli täysi työ pelastaa SYP myös Voutilaisen kansallisanti-tuella ja tietenkin hänen suunnitelmissaan oli jo valtionpankinkin, Postipankin, ryövääminen.

Näin ollen Pentti Voutilaiselle jäi tämä likainen työ, josta tietenkin sai ruhtinaallisen palkkion.

Eiköhän totuus löydy arkistoista tostaipäivän tienoilta marraskuun 18. armon vuonna 1999.

Nettisanomat. Pertti Manninen, Maanantai 28.03.2016 20:48.

Lue myös kirjoitus vúodelta 2004:

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa.

Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. 

Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset.
 
Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle,  joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi.

Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. 
Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille."

Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit.
Lue lisää! http://www.nettisanomat.com/
2004/05/20/pankkivankituki.htm

Huhtikuu 2014. Pitkäperjantai. "Surujuhla ilman surua".

Keskisuomalaisen ja muidenkin lehtien tv-kriitikko Marko Ahonen kirjoitti Pitkäperjantain tv-ohjelmista otsikolla "Surujuhla ilman surua".

Hän vei kynän kädestäni. Kun aamulla tutkailin ohjelmistoa niin Helsingin Sanomista kuin Keskisuomalaisestakin, niin en mitään löytänyt. Ajattelin mielessäni, miksi ei voitaisi esittää joka pääsiäinen Pasolinin "Matteuksen evankeliumia", jonka olen nähnyt vuosikymmenten aikana ainakin kymmenen kertaa. Kanavia Ylelläkin on ihan riittävästi saada se johonkin rakoseen sovitettua, mielestäni. Päätin sitten yrittää etsiä sen jostakin kätköstä, DVD:n olen hankkinut joku vuosi sitten jostain alennusmyynnistä.

Ohjelmakarttaa aikani tutkisteltuani, pääsin sitten sivun eteenpäin ja hämmästykseni oli suuri: toimittaja Marko Ahonen kirjoitti samasta aiheesta ja eihän siinä sitten kannattanut kuin kiireesti kuvata sivu, kun Rasmuskin siinä oleili hollilla. Myöhemmin hain paremman kameran ja tallensin artikkelin.

Kuvat perjantaina 2014-04-18 klo 07:05 ja 07:15.

Keskisuomalainen. Televisio. Huuhaata. Marko Ahonen. Perjantaina 2014-04-18.
"Surujuhla ilman surua.
Wikipedia: Pitkäperjantai on pääsiäistä edeltävä perjantai. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemispäivä ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Tämän päivän tv-ohelmistosta suoraan pitkäperjantaihin liittyvät TV1:n ja Yle Femin jumalanpalvelukset sekä aamuvarhain TV2:lla nähtävä Pääsiäinen Kiviniemessä: Särkynyt talikko. Illan, puhumattakaan primetimen ohjelmistossa surujuhla ei näy mitenkään, joten joudumme hakemaan surumme epäsuorasta. Uutiset vetävät aina surulliseksi ja Inhimillisessä tekijässä keskustellaan luopumisesta. Suru kuuluu myös kaikkiin rikossarjoihin, kuten Kovaan lakiin ja Boardwalk Empireen, mutta vain mausteena. Yle Teeman koko pitkänperjantain täyttää Jerusalem 24 h. Kunnianhimoisen projektin yhteys pääsiäiseen on helppo löytää, mutta surukokemuksena Jerusalem 24 h toimii heikosti.

Kaupalliset kanavat eivät tarjoa ylimääräistä surua pitkäperjantaina lainkaan. TV-päivän yli 15:stä elokuvasta yksikään ei ole erityisen surullinen. Parhaiten vuorokauden hengen tavoittaa Fox suureen lamaan sijoittuvalla nyrkkeilydraamalla Cinderella Man ja synkällä kauhujännärillä From Hell - viiltäjä. Pääsiäistä on noista elokuvista silti turha etsiä.

Uskonnolliset ihmiset voivat kaivaa esiin varastoistaan Jeesuksen elämästä ja varsinkin kuolemasta kertovan elokuvan. Tämä on sallittua myös meille maallistuneille. Suosittelen klassikkoa Ben-Hur (1959)."

Kuvateksti: "Pitkäperjantain surujuhla ei primetimessä näy, mutta Voice of Finlandin finaali näkyy."
Keskisuomalainen. Televisio. Huuhaata. Surujuhla ilma surua. Marko Ahonen. Perjantaina 2014-04-18.

http://www.nettisanomat.com/2014/04/18/etusivu.html

Entä 2016?
Yhtäkään Jeesuksen elämästä kertovaa elokuvaa ei esitetty, vaikka elokuvia esitettiin ainakin 30 kappaletta Ilta-Sanomien listan mukaan. Valtion televisiollakin on 4 kanavaa käytössään, mutta yhteenkään niistä ei siis mahtunut ajankohtaan kuuluvaa elokuvaa. Kun Itsenäisyyspäivänä aina eitetään "Tuntematon sotilas", niin miksi ei pääsiäisenä voisi aina esittää Pasolinin "Matteuksen evankeliumia". Nytkin se jäi katsomatta kun muuton jäljiltä kaikki DVD:t ovat jossakin laatikossa.

Nettisanomat. Pertti Manninen. Maanantai, 2. pääsiäispäivä 28.03.2016 21:40.

Il Vangelo secondo Matteo 1964 Kuva -
Pääsiäisviikko Lue! - Huolensa kullakin. Puhelua. Arkisto 2005. Lue!

MAALISKUU 2016 - Perjantai 2016-03-25 - Pitkäperjantai - N:o 1868 - Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - 126351 - mobi
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys

ARKISTO TOUKOKUU 2000

"Eikö ahneudelle ole olemassa mitään rajoja Suomessa riemuvuonna 2000?"

http://www.nettisanomat.com/
2000/05/18/ahneustuhoaa.htm

MAALISKUU 2016

KESKISUOMALAINEN
Talous 17.03.2016 09:30

Kauppojen uudet aukiolot pyhätestiin pääsiäisenä

Myös jättimarketit ovat avoinna pitkäperjantaina.

Kaupat pääsevät hyödyntämään vuoden alussa vapautuneita aukioloja ensimmäistä kertaa isoina juhlapyhinä, sillä valtaosa päivittäistavarakaupoista on avoinna kaikkina pääsiäispäivinä. Keski-Suomessa toimivista ketjuista tosin Minimanin ja Lidlin myymälät ovat suljettuina pitkäperjantaina.

Muutos aikaisempiin vuosiin verrattuna on suuri, sillä aiemmin aukiololainsäädäntö mahdollisti vain alle 100-neliöisten pikkukauppojen aukiolon pääsiäispyhinä. Käytännössä vain pienet Siwat olivat avoinna pyhinä.

Tänä vuonna pitkäperjantaina ja pääsiäispäivinä jättimarketeissa voi asioida jopa kello 23:een asti. Esimerkiksi Keskimaan Prismat ovat avoinna yhtä myöhään kuin muinakin päivinä.

Keskimaan myymälät ovat avoinna pääsiäispyhinä sunnuntaiaukiolojen mukaan. Poikkeuksena ovat Jyväskylän Sokos ja Mestarin Herkku, jotka ovat kaikki pääsiäispyhät kiinni.

Aukiolopäätös ei ollut helppo

K-kaupoissa kauppiaat päättävät myymälöidensä aukioloajoista itse. Esimerkiksi Jyväskylän ja Äänekosken K-citymarketit ovat avoinna pitkäperjantaina ja pääsiäispäivinä kuusi tuntia – lauantaina ovat käytössä normaalit aukiolot.

Helpolla aukiolopäätökset eivät kaupoissa syntyneet.

– Pääsiäisen aukiolot aiheuttivat kyllä miettimistä, mutta päätimme tarjota ihmisille mahdollisuutta käydä kaupassa. Kokeilemme, miten pyhien aukioloajat otetaan vastaan, Jyväskylän Seppälän Citymarketin elintarvikekauppias Vesa Nurminen kertoo.

Minimani päätyi pitämään kaupan ovet kiinni pitkäperjantaina.

– Emme odota ihmisten liikkuvan pitkäperjantaina, minkä vuoksi emme pidä tarpeellisena pitää myymälöitä auki. Kiirastorstai on vilkas päivä, jolloin käydään paljon ruokaostoksilla, toimitusjohtaja Heikki Tynjälä sanoo.

– Otamme ihmisiltä palautetta, miten he kokevat asian.

Suomen Lähikaupan viestintäjohtajan Jaana Huttusen mukaan laajat aukiolopäivät ovat luontevia lähikaupoille jo ennestään.

– Mutta kyllä tämä meillekin on iso muutos, hän sanoo.

Viime pääsiäisennä Suomen Lähikauppa sai pitää auki vain noin 190 kauppaverkkonsa pienintä kauppaa.

Päivän uskonnolinen merkitys pohdituttaa

Pitkäperjantai on Suomessa ollut historiallisesti päivä, jolloin hiljennytään monissa perheissä – moni muistaa lapsuudestaan, että päivä on ollut nimensä veroinen. Nyt päivästä tulee samanlainen kauppapäivä kuin muistakin. Keskustelussa kaupparyhmien edustajien kanssa huomaa, että kauppaketjuissakin päivän uskonnollista merkitystä on pohdittu.

– Kun lakia on muutettu, perusajatus on, että kaupan ei pidä erotella juhlapäiviä toisistaan. Toisille tärkein juhlapäivä on pääsiäinen, toisille taas äitienpäivä tai juhannus, kenttäpäällikkö Jari Kivimäki Keskimaasta sanoo.

Kirkkohallituksen kansliapäällikön Jukka Keskitalon mukaan kauppojen aukiolo pääsiäisenä on yksi askel kohti 24/7-yhteiskuntaa, joka ei pysähdy hetkeksikään.

– Talouden alttarille näyttää nyt alistuvan yhteiskunnan pyhän ja arjen rytmikysymykset, Keskitalo arvioi.

Keskitalon mukaan pyhän ja arjen vaihtelua on perinteisesti pidetty yhteiskunnassa hyvänä asiana.

– Nyt värisävyt häviävät ja tulee enemmän harmaan eri sävyjä. Yhteiskunta muuttuu ja arvostukset sen mukana.

Kansliapäälliköllä ei ole mitään tarvetta moralisoida jo tehtyjä päätöksiä, mutta hän ei kuitenkaan näe nykyistä kehitystä hyvänä.

– Oli hyvin radikaali toimenpide vapauttaa kauppojen aukioloajat täysin. Esimerkiksi Saksan talous porskuttaa yhä, vaikka siellä kaupan ovet pidetään pyhinä kiinni.

Lauantai-ilta vetää asiakkaita

Kaupat ovat tämän vuoden alusta lähtien saaneet olla auki vapaasti, kun aiemmin aukioloa rajoitettiin kaupan koon mukaan.

Eniten muutokset näkyvät lauantai-iltaisin ja sunnuntaisin sekä juhlapyhinä.

Useissa ruokakaupoissa on huomattu, että eniten tarpeeseen ovat tulleet lauantai-illan kauppatunnit, jotka ovat myös kaupallisesti merkittäviä.

Kaupoista kerrotaan, että muut lisätunnit ovat kasvattaneet suosiotaan vähitellen. 2,5 kuukauden kokemuksen perusteella pienet kaupat ovat menettäneet myyntiä isoille liikkeille lakimuutoksen jälkeen.

Keskimaan mukaan uudet aukioloajat ovat toimineet parhaiten Jyväskylässä.

Jorma Rahkonen, Pipsa Olli

KESKISUOMALAINEN
Talous 17.03.2016 09:30
Kuva: "Kristiina Jakab on töissä pääsiäissunnuntaina Seppälän K-Citymarketissa. Hänelle sopii hyvin työskentely pyhinä ja aattoina."

Minna Canthin päivä. Tasa-arvon päivä.
Pääministerikin ymmärtää matala-
palkkaisia naisia, hädän hetkellä. Lue!

MAALISKUU 2016 - Torstai 2016-03-24 - Kiirastorstai - N:o 1867 - Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - 126351 - mobi
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys

nettisanomat kiirastorstaina 24. maaliskuuta 2005. Numero 323.  

Il Vangelo secondo Matteo 1964 Immagini
Sopra: alcune scene tratte dal film; sotto: due manifesti del Vangelo
La morte non è nel non poter comunicare ma nel non poter più essere compresi "Pier Paolo Pasolini
Pagine corsare", vita e morte di un poeta del nostro tempo Le immagini.

http://www.nettisanomat.com/2000/04/20/etusivu.htm

"Ajattelimme, että miksei luettaisi piinaviikolla ihmisten oikeista kärsimyksistä eikä vain 2000 vuoden takaisista", diakoniasihteeri Kaarina Lappalainen kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksesta sanoo.

"Nämä kertomukset paljastavat, että Suomessa on ongelmia, jotka eivät ole kenenkään tiedossa. Monet eivät ole saaneet apua mistään!"

"Yhteiskunta ei halua puhua tästä. Halutaan unohtaa lama äkkiä, että päästään uuteen nousukauteen". Haastatellut KIMMO OKSANEN / Helsingin Sanomat Tiistaina 18.4.2000.

http://www.nettisanomat.com/2000/04/20/karmeitatarinoita.htm

http://www.nettisanomat.com/2000/04/20/velkakertomus.htm

Kuva: Juliste elokuvasta "Matteuksen evankeliumi". Pier Paolo Pasolini 1964. Pääkirjoitus: Tämä sivu, nämä linkit tiistaina 22.03.2005, tulevaa odottaen. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2005/03/24/etusivu.htm

Pääsiäisviikko.

Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.
Ortodoksinen pääsiäistropari

Kulutusjuhlaksi rappeutunut Jeesuksen syntymäpäivä on syrjäyttänyt pääsiäisen, vaikka joulu ei uskonnolliselta arvoltaan ole ylösnousemuksen juhlan veroinen. Kristus on valjastettu Petteri Punakuonon rinnalle vetämään kulutusyhteiskunnan tavaravankkureita.

Kirkko kuitenkin muistuttaa olemassaolollaan, että on muitakin vaihtoehtoja kuin mammonan palvonta. Erityisen vahvasti toinen todellisuus, hengen maailma, on läsnä suurina kirkollisina juhlapyhinä.

Ortodoksinen pääsiäisaamunpalvelus alkaa puolilta öin. Sitä ennen kirkko on tyhjennetty ja kirkkokansa on kulkenut pyhäkön ympäri ristisaatossa tuohukset kädessään. Kun ristisaatto palaa kirkkoon, kirkon täytyy olla tyhjä. Se symboloi hautaa, joka jäi tyhjäksi Jeesuksen noustua kuolleista.

Läntiset kirkkokunnatkin juhlivat pääsiäisenä Kristuksen ylösnousemusta, mutta Kristuksen ristintien perimmäisenä tarkoituksena pidetään syntien sijaissovitusta.

Vielä eilen kiirastorstai roihusi korvani käytävällä ja minä lämmittelin käsiäni ylösnousemuksen loimussa,
nyt ajattelen ettei toivolla ole tyyssijaa, emmekä me tunne raskautemme laatua.
Jospa meidän epävarmuutemme on Hänen oikea nimensä.
Panu Tuomi, Pääsiäiskantaatti

Mitä niin kaiken mullistavaa opetuslapset kokevat pääsiäispäivänä, että he eivät enää pakene, eivät enää pelkää eivätkä piiloudu - vaan esiintyvät avoimesti kaupungissa, jonka muurien ulkopuolella heidän johtajansa on vastikään teloitettu?
Jonas Gardell

Ruusumaanantaina alkoivat ruusut kukkia Jeesuksen kärsimisen tiellä. Ne kuihtuivat. Jäljelle jäi orjantappurakruunu. Siitä Jeesus teki ikuisen ja katoamattoman kunnian kruunun.
Juhani Rekola

Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.
Joh. 15:13

(39) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Maaliskuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

Arkisto 2005, tasan 11 vuotta sitten.

Selvitysmies ehdottaa nyt opintolainan takaisinmaksua palkasta LUE! - OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. LUE! - KUMMALLISTA KUNNIAA. Autoverosekoilun takuumies Autoliiton kunniajäseneksi. Sauli Niinistö. LUE!
OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. LUE! - HIRVET LUMESSA UUDESSA MAISEMASSA KUVAT
OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. LUE!- HIRVET LUMESSA UUDESSA MAISEMASSA KUVAT
OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. LUE! - OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. SAMAT HOKEMAT VUODESTA TOISEEN! ARKISTO 1999 JA NYT 2016. LUE! - Arkisto 1999. Milloin tehdään viimeinen painokone? Lue! - Ryhmäkanne, Lue! Saamelaisten ... Lue! Niinistö Kuvat!

Minna Canthin päivä. Tasa-arvon päivä.

Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu. 
Minna Canth

"Minna odottaa ruusun tuojaa lumeen hautautuneena". Jyväskylä. Vapaudenkatu. Tiistai 2013-03-19 16:45. Kuva: Pertti Manninen.

"Minna Canth muistettuna". Jyväskylä. Kirkkopuisto. Tiistai 2013-03-19 16:45. Kuva: Pertti Manninen. 

http://www.nettisanomat.com/2013/03/19/etusivu.html

MAALISKUU 2016.

Pääministerikin ymmärtää matalapalkkaisia naisia, hädän hetkellä.

Todistimme kaksi päivää sitten torstaina 17.03.2016 kummallisen näytelmän. Aamun radiossa pääministeri Juha Sipilä oli menossa ammattiliitto PAM:in, siis Palvelualojen ammattiliiton kokoukseen, jossa liiton hallitus oli päättämässä peruuko se päätöksensä olla olematta mukana "Suomen kilpailukyvyn pelastamisessa".

Pääministeri kertoi ymmärtävänsä pienipalkkaisten tai matalapalkkaisten naisten huolen toimeentulostaan. Tarkemmin sanottuna hän ei välttämättä itse ymmärtänyt tätä huolta vaan ymmärsi ammattiliiton huolen tästä.

Tähän oli nyt sitten ajauduttu, kun pääministeri Sipilä ryhtyi ylväästi jo lähes vuosi sitten toteuttamaan EK:n, Elinkeinoelämän keskusliiton, ja varsinkin sen puheenjohtaja Jyri Häkämiehen suunnitelmaa ammattiyhdistysliikkeen nujertamiseksi. Tietenkin tulos oli epävarma, mutta nyt sitä kannatti yrittää kun hallitukseen oli saatu petturipuolue Perussuomalaiset, joille mikä tahansa mäljyys kelpaisi, ainakin siis puolueen puheenjohtaja Timo Soinille. Kauanhan se kesti ennenkuin Soini asettui vastustamaan omaisuuden piilotuslakia, hallintarekisterilakia.

Keksittiin pakkolakeja ja muuta kivaa ammattiyhdistysliikkeen ja työtätekevien nujertamiseksi. Nyt kun sitten kaikki näytti päättyvän fiaskoon, pääministeri Sipilä joutui menemään naisvaltaisen liiton kokoukseen ja pyytämään armoa kasvojensa ja koko hallituksen pelastamiseksi. Saihan hän sitten liiton päätöksen muutettua ja ehkä hetkeksi helpotusta ahdinkoonsa.

Voihan tästä jotakin oppia, nöyryyttä, jos maaperä on otollinen. Tämä on tietenkin optimismia.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Perjantaina 19.03.2016, tasa-arvon ja Minna Canthin päivänä.

Syksyn 2015 kuva:
SYYSKUU 2015. KOKO SUOMI PYSÄHTYY - SIPILÄ OSAA OLLA KOVA. LAUANTAI 12.09.2015 KLO 11:59.

SYYSKUU 2015. KOKO SUOMI PYSÄHTYY - SIPILÄ OSAA OLLA KOVA. ILTALEHTI, ILTA-SANOMAT. LÖÖPIT.

Kuva: Pertti Manninen. Uusimaa. Espoo. Leppävaara. CELLO. LAUANTAI 12.09.2015 KLO 11:59.

Maaliskuu. Tasa-arvo

Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu.
Minna Canth

Ei ole mitään yhteiskunnallista toimintaa, joka kuuluisi naiselle naisena ja miehelle miehenä.
Platon

Koska olen mies, minusta voi tulla Paavi.
Miguel de Cervantes (1547-1616)

Koska ole mies, minusta ei voi tulla naisten pesutilojen siistijää.
Adonis

Päästäkää naiset kerran tasa-arvoiseen asemaan kanssanne, ja siitä lähtien he ovat yläpuolellanne.
Cato

En pysty sanomaan, ovatko naiset miehiä parempia - mutta varmaa on, että he eivät ainakaan huonompia ole.
Golda Meir

Yhteiskunnallisia edistysaskeleita voidaan mitata vain naissukupuolen yhteiskunnallisen aseman perusteella.
Karl Marx

(35) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

Arkisto 1999 - Arkisto 2000 - Arkisto 2001 - Arkisto 2002

Laukaassa kesän alussa 1999. Yksi etappi on sivuutettu. Onnea tulevaisuudelle. http://www.nettisanomat.com/galleria/uudet/galleriauudet.htm

2000
Opintolaina ainoa vaihtoehto?

Lyhyesti. Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere.
Helsingin sanomat 03.11.00.

Opiskelen. Ahkerasti. Valmistun. Saan hyvän työpaikan. Kannan veromarkkani valtion kirstuun. Todellisuudessa asiat eivät ole näin yksinkertaisia. Onko "parempi" työpaikka tarpeeksi motivoiva tavoite, kun penniä pitää venyttää aivan viimeiseen asti?

Vuokran, puhelinlaskun ja bussikortin maksun jälkeen rahaa riittää juuri ja juuri peruselintarvikkeisiin ja talousmenoihin. Aina ei niihinkään. Haluaisin joskus käydä elokuvissa, mutta en siksi suostu ottamaan opintolainaa. Haluaisin joskus vierailla ystävieni tai perheeni luona.

Elinkustannukset nousevat jatkuvasti. Onneksi päättäjät ovat huomanneet tämän ja nostaneet työttömien kuukausituloja lähes kolmanneksella. Yleinen elinkustannusten nousu koskettaa rankasti myös opiskelijoita. Missä on meidän lisätukemme? Nuoret eivät vaikuta - äänestä. Onko nuorten passiivisuus päätösten syy vai seuraus? Tietoa ei voi syödä.

Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Helsingin Sanomat 03.11.00.

http://www.nettisanomat.com/2001/08/09/etusivu.htm

2001
Köyhä opiskelija ei yllätä.

3. pääkirjoitus.
Helsingin sanomat
07.08.01.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tutki opiskelijoiden toimeentuloa ja sai tulokseksi, että Helsingin yliopiston opiskelijoiden tulot vaihtelevat melkoisesti: kyselyyn vastanneista kolmannes eli köyhyysrajan alapuolella, mutta toisaalta joka viides asui omassa asunnossaan.

Opiskelijoiden tulot eivät yltäneet lähellekään koko väestön keskituloa. Tutkimustulosta tuskin voi pitää ällistyttävänä. Paljon yllättävämpää olisi ollut, jos Helsingin yliopiston opiskelijat olisivat osoittautuneet huippuansioihin yltäväksi ryhmäksi. Opiskelijoiden keskituloksi tutkimuksessa saatiin 4 390 markkaa. Tulot tulivat pääasiallisesti opintotuesta ja työnteosta. Valtion takaamaa opintolainaa opiskelijat karttelivat: lainaan turvautui joka kolmas opiskelija. Toimeentulotukeakin oli nostettu, vaikka puolet vastanneista ilmoitti, ettei edes tiennyt opiskelijan mahdollisuuksista nostaa toimeentulotukea.

Vastaajat valittivat opintotuen vähäisyyttä: se estää täysipainoisen keskittymisen tutkintoon. Yhteiskunta panee opintotukeen miljardeja. Sitä on tuskin mahdollista nostaa niin korkeaksi, ettäj okaiselle opiskelijalle riittäisi rahaa kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin: korkeatasoiseen asumiseen Helsingissä, hyvään syömiseen, vapaa-ajan harrastuksiin, matkusteluun ja kännykkälaskuihin.

Opiskelija joutuu pakostakin tinkimään menoistaan, turvautumaan vanhempiinsa tai käymään töissä, mutta yhteiskunta tarjoaa hänelle ilmaisen yliopistokoulutuksen, joka mahdollistaa hyvän aseman työmarkkinoilla näinä pätkätöiden aikoinakin. Kiitokseksi yhä useammat opintolainan ottajat jättävät lainansa hoitamatta.

("Kännissä kirjoitettua?" -osastoon. linkki!)

Pääkirjoitus . Helsingin sanomat 07.08.01. tiistaina 7. elokuuta 2001. Pääkirjoitukset: 1. Etusijalle pantava työn verotuksen alentaminen. 2. Dopingjahdin kiusallinen huti. 3. Köyhä opiskelija ei yllätä.

nettisanomat.com 23.08.01. pm.

http://www.nettisanomat.com/2001/08/09/etusivu.htm

2002
Suomen perustuslaki pilkattavana

Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa.

Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla.

Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan.

Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002.

http://www.nettisanomat.com/2002/05/30/suomenperustuslaki.htm

MAALISKUU 2016.

Selvitysmies Roope Uusitalo ehdottaa nyt opintolainan takaisinmaksua palkasta

maaliskuu 15, 2016

Kauan siinä meni ennenkuin tämä julkistettiin. Vielä selvitystulosta julkistaessaan professori vähätteli lainan takaisinmaksun vaikutusta opintojen aloittamiseen. Vähävaraiset suvultaan ovat kyllä sen verran viisaita, että karttaisivat syntynyttä velkataakkaa. Työn saanti ei ole aina varmaa.

Pitkään olen hokenut miksei voitaisi siirtyä takaisinmaksussa Ruotsin malliin, jossa lainaa maksetaan takaisin 1 prosentti palkasta.

Nyt Uusitalo pisti vieläkin paremmaksi. Hän ehdottaa 5 prosenttia vuodessa palkasta, ja siis huomaa jos työttömyys iskisi niin jossakin ajassa laina mitätöityisi.

Vielä hänenkin mallissa on se heikkous, että hän ehdottaa lainaa kahteen osaan, perusosassa olisi tämä malli käytössä. Suunta on nyt kuitenkin oikea.

Tämän Ruotsin mallin muistan siitä Ruotsin vaalikeskustelussa, jossa Persson hävisi vaalit. Siis vuosien takaa. Mauri Pekkarisellekin sitä aikoinani torilla selitin, mutta hän ei näyttänyt sitä ymmärtävän.

Viikkosanomat, Pertti Manninen, tiistai 15.03.2016 klo16:07.

http://viikkosanomat.fi/2016/03/15/selvitysmies-roope-uusitalo-ehdottaa-nyt-opintolainan-takaisinmaksua-palkasta/

Painovirheet korjattu illalla 19:30 ja seuraava juttu vuodelta 2009 löydetty ja joitakin asiasanojakin lisätty.

Opintolainan takaisinmaksu niin kuin Ruotsissa: 1 % työpalkasta.

Opintolainan takaisinmaksu niin kuin Ruotsissa: 1 % työpalkasta. Jos töitä ei saa, ei tarvitse maksaa takaisin. Väärinkäytökset marginaalisia. Tottakai ammatteihin valmistautuneet ja tutkinnon suorittaneet tai keskeyttäneet menisivät töihin kun niitä olisi tarjolla.

Näin muistan Ruotsin vaalien keskustelussa Perssonin sanoneen (1 %:n), korjatkaa jos olen väärässä. Tämä järjestelmä olisi ainakin hyvä, sillä työttömyyttä lainan ottamisen esteenä ei tarvitsisi pelätä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-11-06 klo 22:44.

http://viikkosanomat.fi/2009/11/05/opintolainan-takaisinmaksu-niin-kuin-ruotsissa-1-tyopalkasta/

Jutussa oli myös lainaus Uudesta Suomesta:

”Nuoria insinöörejä suoraan kortistoon
Ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut tuottavat tällä hetkellä liukuhihnalta työttömiä insinöörejä, tradenomeja ja diplomi-insinöörejä. Tämän paljastavat Uuden Suomen Akavasta saamat yksilöidyt tilastot koulutusaloittain.

Äkisti heikentynyt työllisyystilanne on pannut monen yliopisto-opiskelijan siirtämään valmistumistaan, kerrotaan Akavasta. Myös työn saaminen voi olla helpompaa, kun on opiskelijan statuksella, eikä työttömänä. Pysyminen yliopiston kirjoissa kaunistaa siten työttömyystilastoja heidän osaltaan.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76151-moni-nuori-pelkaa-valmistua-syy-naissa-synkissa-luvuissa

Tämä siis vuonna 2009.
Sama

Tags: 1 %, 5 %, ammatti, opintolaina, opintoraha, palkka, Persson, Roope Uusitalo, Ruotsi, Ruotsin malli, selvitysmies, takaisinmaksu, tutkinto, työllisyystilanne, työttömyys

Kuvia Aamulehdestä, Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Metrosta. Kuvat: Pertti Manninen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamon lehtiaulassa 02.03.2016 ja kotona matkan jälkeen seuraavana päivänä. KUVAT

Maaliskuu. Kevätpäiväntasaus.

Kaikki polut Jumalan luo ovat yhtä hyviä.
Mahatma Gandhi

Se on jumalaista, kun kuolevainen auttaa kuolevaista.
Plinius vanhempi

Niin jumalten kaltaisiksi eivät ihmiset millään muulla tavalla muutu kuin auttamalla toisia ihmisiä.
Cicero

Paras tapa tulla tuntemaan Jumala on rakastaa monia asioita.
Vincent van Gogh

Hyvä on jumaluudelle yhtä vierasta kuin paha. Jumalalla ei ole mitään tekemistä moraalisten arvojen kanssa.
Jakob Bosshart

Jumalallista on kaikki, mikä on järkevää.
Immanuel Kant

Silmä ei näe Jumalaa hyvin muutoin kuin kyynelten läpi.
Victor Hugo

Sokrateen ja myös minun mielipiteeni on se, että viisain teoria jumalista on olla ilman mitään teoriaa.
Michel de Montaigne

(37) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.  Maaliskuu. Kevätpäiväntasaus.

Arkisto 2003: Sauli Niinistö.

Sauli Niinistö. Erityisesti työttömien kurittajana sekä autoverosekoilun ja kansallisvarallisuuden hukkaamisen takuumienenä tunnettu valtiovarainministeri Sauli Niinistö saa palkkiokseen Euroopan investointipankin varapääjohtajan viran.

Kuvassa Niinistö seuralaisineen valmistautumassa matkaan tammikuussa 2003 Suomessa. Nimityksen varmistuttua voi haistattaa paskat alamaisille. Kuva: Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2003/02/06/niinistokuva.htm

Arkisto 2002
Minne hävisivät Soneran rahat?

Minne hävisivät Soneran valvojat? Netissä julkaistun Sonera-kirjan valtio-omistajan valvonnan laiminlyöntiä koskevat luvut. Pääosissa viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö sekä maan hallituksen ydinosa sekä tietenkin vastuussa olevat virkamiehet. Lue!

MAALISKUU 2016.

Kummallista kunniaa. Autoverosekoilun takuumies Autoliiton kunniajäseneksi. Sauli Niinistö.

maaliskuu 11, 2016

Presidentti Sauli Niinistö on nimitetty Autoliiton kunniajäseneksi. Hän otti nimityksen ilomielin vastaan. Kummalliseksi nimityksen tekee se, että ollessaan valtiovarainministeri hän oli se Suomen ministeri, joka oli vastuussa siitä, että autoverotus oli monta kertaa suoraan perseestä.

EU lopulta moneen kertaan oikaisi valtiovallan sekoiluja ja palautti verotukset laillisiksi, ts määräsi Suomea muuttamaan lainsäädäntöään ja tulkintojaan joiden takuumies Niinistö oli.

Nyt hän on siis tämän yhdistyksen kunniajäsen. Eikö Mitkään sekoilut eivät estä tällaista nimitystä. Eivät, kaiken saa anteeksi tai sitten humpuuki kuuluu hallintoon. Voihan se niinkin olla.

Viikkosanomat. Pertti Manninen.
Perjantai 11.03.2016 uimahallissa Kirkkonummella, jossa muuten nuoret koululaiset hyppäsivät 3:sta metristä ja paras kommentti oli hypyn jälkeen: Mahtavaa!

Tags: Autoliitto, autovero, kunniajäsen, Niinistö, sekoilu

http://viikkosanomat.fi/2016/03/11/kummallista-kunniaa-ahtimeksenikin-takuumies-autoliiton-kunniajaseneksi-sauli-niiinisto/

Aurinkolaulu

On monta uskoa päällä maan 
ja toinen toista kiittää, 
mut laulajalla yks usko on vaan,
elin-iäksi hälle se riittää:
min verran meissä on lempeä, 
sen verran meissä on iäistä, 
sen verran meistä myös jäljelle jää, 
kun päättyvi päivämme tää.

Kuka tietävi, mistä me tulemme 
ja missä on matkamme määrä?
Hyvä että me sitäkin tutkimme, 
ei tutkimus ole väärä.
Mut yhden me tiedämme varmaan vaan:
me kuljemme kumpuja mustan maan,
ja täällä meidän on eläminen,
miten taidamme parhaiten.

Eino Leino, osia Aurinkolaulusta

(36) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.  Maaliskuu. Kevätpäiväntasaus

MAALISKUU 2016. HIRVET LUMESSA UUDESSA MAISEMASSA.

HIRVET LUMESSA UUDESSA MAISEMASSA - Äidin 100-vuotispäivänä 05.03.

Ei ehtinyt äitini nähdä tätä maisemaa kuin sielunsa silmillä. Muutama vuosi kuolemansa jälkeen synkkä metsä hakattiin kokonaan pois ja niin maisema avartui ja ilta-aurinkokin paistaa kesällä myöhään yöhön. Kaivon rengas on jäänyt muistuttamaan menneestä, isästäkin, ja varastokin on rakennettu myöhemmin. Poika ja Rasmus-kissa ihailevat harvemmin ohi loikottavia hirviä, peurojahan kulkee päivittäin puhumattakaan pienemmistä. (Lapsenlapsi syleilee mummiaan lähtiessään kotimatkalleen tämän 90-vuotispäiviltä.) Kuva

Kuvat: Pertti Manninen helmikuun sunnuntaina 21.02.2016 klo 11:09. ISONNA!

OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. SAMAT HOKEMAT VUODESTA TOISEEN! ARKISTO 1999 JA NYT 2016.

BEN ZYSKOWICZ, eduskuntaryhmän puheenkohtaja (kok) 1999: "Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat." (Helsingin Sanomat maanantaina 09.08.1999).

SANNI GRAHN-LAASONEN, opetus- ja kulttuuriministeri (kok) 2016: "Ajattelen kuitenkin, että nuorten sukupolvien kannalta aivan ratkaisevaa on, onnistummeko kääntämään Suomen suunnan ja pysäyttämään velaksi elämisen nuorten piikkiin." (Keskisuomalainen keskiviikkona 02.03.2016).



"Valtio ei saa velkaantua, mutta opiskelija kyllä". Aamulehti keskiviikkona 02.03.2016.
Kuva: Pertti Manninen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamon lehtiaulassa 02.03.2016 klo 13:59.

- Minusta on outoa, että toitotetaan Suomen valtion velanoton turmiollisuutta, mutta on ihan ok, että opiskelijat joutuvat ottamaam lisää velkaa, sosiaalityön opiskelija Vesa Hänninen keittää."
Aamulehti. Jutta Högmander keskiviikkona 02.03.2016."

Asiaan liittyviä kuvia Aamulehdestä, Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Metrosta. Katso!

Maaliskuu. Lapsuus

Lapsi, jota ivataan, oppii pelkäämään. 
Lapsi, jota arvostellaan, oppii tuomitsemaan.
Lapsi, jota petetään, oppii pettämään. 
Lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä, oppii hyökkäämään.
Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan. 
Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä.
Lapsi, joka saa tuntea totuuden, oppii ymmärtämään oikeutta. 
Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen.
Lapsi, joka näkee annettavan omastaan muille, oppii olemaan huomaavainen.
Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden.
Lapsi, jota kohtaan tunnetaan kärsivällisyyttä, oppii olemaan pitkämielinen.
Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden ja kauneuden.

Ronald Russell

(28) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

MAALISKUU 2016. BEN ZYSKOWICZ, eduskuntaryhmän puheenkohtaja (kok) 1999: "Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat." (Helsingin Sanomat maanantaina 09.08.1999).
SANNI GRAHN-LAASONEN, opetus- ja kulttuuriministeri (kok) 2016: "Ajattelen kuitenkin, että nuorten sukupolvien kannalta aivan ratkaisevaa on, onnistummeko kääntämään Suomen suunnan ja pysäyttämään velaksi elämisen nuorten piikkiin." (Keskisuomalainen keskiviikkona 02.03.2016).

"Valtio ei saa velkaantua, mutta opiskelija kyllä". Aamulehti keskiviikkona 02.03.2016.
Kuva: Pertti Manninen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamon lehtiaulassa 02.03.2016 klo 13:59.

- Minusta on outoa, että toitotetaan Suomen valtion velanoton turmiollisuutta, mutta on ihan ok, että opiskelijat joutuvat ottamaam lisää velkaa, sosiaalityön opiskelija Vesa Hänninen keittää."
Aamulehti. Jutta Högmander keskiviikkona 02.03.2016."

Asiaan liittyviä kuvia Aamulehdestä, Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Metrosta. Katso!

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta!

Keskiviikko 2016-01-27 - N:o 1855
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

ARKISTO SYYSKUU 2014.
PAASIKIVEN PATSAALLA.

PAASIKIVEN PATSAALLA. Pieni istuva pysähdys patsaan jalustalla ilmaisia Narinkkatorilla jaettuja mainosnakkeja mutustellen hiukan ympäristöä tarkkaillen ja hetken kuluttua Kiasman edestä lähtevän bussin kyytiin kiíruhtaen.
OPPIA AHMIVA NEITONEN
Kuvat: Pertti Manninen torstaina 2014-09-18 klo 17:11 - 17:20. Helsinki Mannerheimintie.

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS

Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi

HELSINGIN SANOMA - helsinginsanoma.fi - 2016/04/01 - STUBB ON ILMOITTANUT OSALLISTUVANSA TANGOMARKKINOLLE! - PÄÄMINISTERI MYI "PAKOLAISTALONSA". - Arkistokuva. "Jyrki, Robin ja Minä" - 2. pääsiäispäivä. KUNNIA SILLE, JOLLE SE KUULUU! - ARKISTO MARRASKUU 1999. Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni: Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista! - "Kuka toi hiekkaa pankin lattialle?" Marko Junkkari. - Pitkäperjantai. ARKISTO TOUKOKUU 2000 Ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän. - 2016. Kauppojen uudet aukiolot pyhätestiin pääsiäisenä . Keskisuomalainen - Wille Riekkinen, Timo Veijola, Minimani, LIDL, Siwa, Prisma, Sokos, Mestarin herkku, K-Citymarket, Vesa Nurminen, Heikki Tynjälä, Jaana Huttunen, Jari Kivimäki, Jukka Keskitalo, Jorma Rahkonen, Pipsa Olli, Kristiina Jakab, Aukioloaika, pääsiäinen 2016 - , Kiirastorstai - Il Vangelo secondo Matteo 1964 Immagini Arkisto 2005 - Huolensa kullakin. Puhelua. - Pääsiäisviikko. Kokoelmasta RAKASTA. Maaliskuu. Toimittanut Arto Manninen. Minna Canthin päivä. Tasa-arvon päivä. - Pääkirjoitus. - Pääministerikin ymmärtää matalapalkkaisia naisia, hädän hetkellä. - Juha Sipilä, Jyri Häkämies, Timo Soini, EK, PAM - Selvitysmies Roope Uusitalo ehdottaa nyt opintolainan takaisinmaksua palkasta - Kummallista kunniaa. - Sauli Niinistö. - HIRVET LUMESSA - OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. SAMAT HOKEMAT VUODESTA TOISEEN - Tasa-arvo. Kokoelmasta Rakasta. - PATSAALLA - KUVAT. KAMPISSA. - Vuosisadan kuva - Kuva. Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. - Kuva. Käden ojennus. Karuselli. - etusivu - perjantai 01.04.2016 - Nettisanomat - Sanomanetti - Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

TOUKOKUU 2000, Ahneus, yhteinen lepopäivä, 2016. Kauppojen, aukiolot, pyhätesti, pääsiäinen, Keskisuomalainen, Wille Riekkinen, Timo Veijola, Minimani, LIDL, Siwa, Prisma, Sokos, Mestarin herkku, K-Citymarket, Vesa Nurminen, Heikki Tynjälä, Jaana Huttunen, Jari Kivimäki, Jukka Keskitalo, Jorma Rahkonen, Pipsa Olli, Kristiina Jakab, Aukioloaika, pääsiäinen 2016 Kiirastorstai, Il Vangelo secondo Matteo 1964, Immagini, Arkisto 2005, Huoli, Puhelua, Pääsiäisviikko, Minna Canth, Tasa-arvon päivä, Pääministeri, ymmärtää, matalapalkkainen, nainen, hätä, hetki, Juha Sipilä, Jyri Häkämies, hallitus, EK, PAM, Timo Soini, hallintarekisteri, Selvitysmies, Roope Uusitalo, ehdottaa, opintolaina, takaisinmaksu, palkasta,

Nettisanomat-perhe. Kävijätilasto. Päivittäiset eri kävijät.
Syyskuu 2015 - tammikuu 2016

nettisanomat.com

viikkosanomat.fi

12.fi

sanomanetti.fi

hs27.com

sanomapark.fi

helkinginsanomat.com

viikko.fi

sanomatori.fi

nettimobi.com

nettilehti.com

sanomaa.com

hs24.mobi

wincapita.fi

week.fi

fy.fi

shit.fi

sanomasampo.fi

vuosisanomat.fi

kuvaviikko.fi

nettimobi.fi

sanomaviikko.fi

vuosi.fi

n1.fi

hesansanomat.fi

let.fi

kuvala.fi

iske.fi

keskiviikko.fi

venus.fi

helsinki-areena.fi

elama.fi

sanala.fi

raw.fi

12tori.fi

sanat.fi

sanonet.fi

maanantai.fi

infoinfo.fi

tiistai.fi

pappa.fi

kansalaistori.fi

sanomo.fi

iltaset.fi

suomisanomat.fi

mummi.fi

eduskuntatalo.fi

gagarin.fi

per.fi

Nettisanomat-perhe. Kävijätilasto. Päivittäiset eri kävijät.
VUOSI 2014, alkuvuosi 2015 - loppuvuosi 2015